"Ihan ok" siinä lausahdus jota käytän aika paljon. Ja sama lausahdus kertoo myös, että jotain on vinossa.
Nyt olen saanut tarpeekseni noista sanoista ja varsinkin siitä ihan-sanasta.
Marko Paananen ja hänen uusi ohjelmansa avasivat silmäni.
Haluan saada rahoilleni vastinetta, olipa kyse sitten mistä tahansa, sisustuksesta tai vaikka ruoasta.
Olen totaalisen kyllästynyt tyytymään siihen "ihan ok" vaihtoehtoon, huolimatta siitä kuinka paljon minulla on rahaa käytössä. Jos jotain on luvattu, sen pitää sitten kanssa olla sitä mitä on luvattu.
Monesti perus ketjuravintoloissa olen saanut syödä todella huonoa ruokaa ja pitänyt silti suuni supussa.
Siinä kylmää hampurilaista tai kivikovaa pizzaa syödessäni olen monesti halunnut sanoa: nyt riittää!
En kuitenkaan ole sanonut, niin minut on kasvatettu. Mutta ei tietoisesti, omat vanhempani ja läheiseni ovat näyttäneet vain hiljaa esimerkkiä. Nykyään tosin olen huomannut, että myös vanhempani osaavat vaatia rahoilleen luvattua vastinetta ja se on hyvä.
Itseäni luvatun laadun vaatimisessa on estänyt yksi asia, työntekijöiden tunteet. Jos nyt huomautan ne pitää mua kauheana valittaja. Mutta asiat voi tietysti ilmaista monella tavalla ja jos työntekijä ystävällisestä huomautuksesta huolimatta ottaa itseensä, ei se ole minun ongelmani, minä olen maksava asiakas.
Minä ainakin opin itse paljon enemmän kritiikistä kuin niistä "ihan ok" sanoista.
Millainen tämä maailma olisikaan, jos kaikki olisivat tähän asti olleet yhtä arkoja ja kilttejä kuin minä. Luultavasti asuisimme kaikki vinoissa taloissa ja söisimme sontaa.
Aamulla suihkussa ollessani rupesin katselemaan meidän kylppäriä hieman tarkemmin. Oli "pieniä" vikoja, jotka olin jo asuntoa ostaessamme huomannut. "Mutta ainakin tämä punainen kulma on täydellinen" mietin ja samassa silmääni osui virhe siinä täydellisyydessä, eikä edes mikään pieni. Se oli osittain putkien takana, siksi silmäni eivät olleet aiemmin osuneet siihen. Juuri näin, jos se on edes vähän piilossa niin ei se haittaa.
Kylppäristä puuttuu suojuksia putkien päistä samoin vessasta. Ne menee heti tänään ostoslistalle.
Kylppärin oven ja seinän välissä on mukava rako.
Laattojen saumaukset lattiassa ja seinillä on miten sattuu.
Vessan oven päältä puuttuu lista "sehän on niin ylhäällä että ei sinne kukaan näe"
Tämmöstä laatutyötä meidän kylppärissä.
Onneksi voin sanoa, että remontit on tehnyt talon edellinen asukas ja amatööri. Mutta onhan tuollaista jälkeä varmasti useat ammattimiehetkin tehneet.
Itse otimme viime keväänä ammattimiehen muuraamaan oviaukon umpeen ja tapetoimaan yhden seinän.
Olin tyytyväinen kyseiseen mieheen, mutta yhden asian huomasin. Ne housut. Voisivatko työmiehet hankkia oikean kokoisia housuja! Minä en ainakaan jaksa katsella vilkkuvaa vakoa ja sitä housujen kiskomista.
Jos työmiehen ajasta 15% menee housujen kiskomiseen on se jo vähän huonompi homma ja asiakas maksaa vielä tuosta kiskomisesta. Ei oikean kokoisten ja mallisten housujen hankkiminen voi olla niin vaikeaa. Isäni on sähköasentaja, enkä kertaakaan ole nähnyt hänen housujensa roikkuvan.
Tämä oli nyt vähän tämmönen valitusvirsi, mutta minun oli vaan pakko purkaa monen vuoden patoumat.
